Väsynyttä menoa

Kuusi yötä valvottuna putkeen. Väsymys on jotain ihan sanoinkuvaamatonta. Ja nyt mun kroppa on alkanut käydä jo niin ylikierroksilla, että kun Lenni nukahtaa ja mulla olisi mahdollisuus nukkua, niin en saa unta. Pää on ihan höttöä, mä en muista mitään enkä ymmärrä mitään. Viime yönä Lenni onneksi sai nukuttua, mutta vain kannettuna. Niinpä mä kävelin ympäri kämppää nukkuva Lenni sylissä. Otto hoiti alkuyön huudot, kun mun oli pakko saada hoidettua parit yhdistysjutut vihdoin pois alta, ja kun Otto meni nukkumaan, me jatkettiin Lennin kanssa. Ja luojan kiitos, Otto pystyi tekemään tänään etäpäivän, joten mä sain rauhassa koomailla aamupäivän, kun oli toinenkin silmäpari katsomassa Lennin perään.

Tänään oli onneksi ihan kohtalaisen hyvä päivä, toisin kuin eilen. Lennin oireilu jatkui todella pahana siis 1,5 vrk putkeen, kyllä meinasi jo usko loppua. Ja syyllinen taitaa olla tuo rypsiöljy. Täytyy myös testata kanan vaikutus Lennin oireisiin, mutta ainakin nyt, kun olen syönyt rasvaa vähemmän, on Lennikin voinut huomattavasti paremmin. Mutta rasvan vähentäminen aiheuttaa isoja ongelmia... Mä nimittäin huomasin, että mun maidontuotanto alkoi vähentyä tuossa viikko sitten, ja lisäsin rasvan käyttöä huomattavasti. Maidon tuotanto palautui ennalleen, mutta nyt pelkään, että ruokavalion keventäminen entisestään vaikeuttaa imettämistä. Mun on siis pakko löytää joku muu rasva tilalle... Jos nyt tulen siihen lopputulokseen, että rypsiöljy ei sovi, niin täytyy ottaa yhteyttä meidän lääkäriin ja kysyä, miten tästä eteenpäin. Meillä kun on maitoaltistus kahden viikon kuluttua ja silloin Lennin tilanteen pitäisi olla mahdollisimman vakaa, mutta toisaalta mun on pakko pitää huolta siitä, että maitoa riittää. Ja jos totta puhutaan, niin mä en myöskään juuri nyt jaksaisi yhtään pieleen mennyttä ruokakokeilua... Ja kaiken kukkuraksi Lennillä on tulossa kerralla neljä etuhammasta ylhäältä läpi, ja sehän kiukuttaa. Lisäksi Lenskun nenä vuoti kovin nukkumaan mennessä, se flunssahan tästä enää puuttuikin. :(

Mutta nyt kömmin omaan sänkyyn nukkumaan, ekaa kertaa viikkoon. Lenni nukahti kuin nukahtikin yöunille omaan sänkyyn ja on nukkunut jo 1,5 tuntia putkeen. Jos jotain saisi nyt toivoa, niin toivoisin normaalia yötä. Me kaikki tarvittaisiin sitä nyt.

Yksi askel eteen, kaksi taakse

Veriripulin jälkeen meillä menikin hetken aikaa vähän paremmin. Eniten päänvaivaa meille tuotti Lennin mahan toiminta, joka vaihteli ripulista ummetukseen, mutta refluksin suhteen menikin melkein viikon verran paremmin kuin aikoihin. Ummetuksen vuoksi kakkaaminen teki selvästi kipeää ja sen tekemistä itkettiin tunnin verran etukäteen,mutta heti sen jälkeen kipuilu selvästi helpotti. Yötkin menivät neljällä-viidellä herätyksellä, joka on meille todella vähän, ja yhtenä yönä sain nukkua jopa neljä tuntia putkeen. Aamulla olikin ihanan virkeä olo, ekaa kertaa piiiitkään aikaan. :) Lenni viihtyi päivisin touhuamassa lattialla ja opetteli siinä sivussa ryömimään. Konttaaminenkin sujuu jo parin askeleen verran. :)

Mutta jotta ei liian hyvälle totuttaisi, niin tällä viikolla meillä on taas itketty ja valvottu. Koko tämä viikko on mennyt varsinkin öiden suhteen pipariksi. Päivät on menneet ihan kohtalaisesti, mitä nyt päiväunet on jääneet kovin lyhyiksi ja lattialla ei huvittaisi olla lainkaan, tai ainakin jonkun täytyy viihdyttää Lenniä melkein koko ajan. Maanantain ja tiistain välisen yön sekä viime yön nukuin Lennin kanssa sohvalla istualtaan, kunhan hänet saatiin ensin nukahtamaan. Joten taas vaihteeksi me käveltiin, käveltiin ja käveltiin itkuisen ja kipeän Lennin kanssa, kolmeen saakka kumpanakin yönä. Muina öinä nukahtaminen on ollut vähän helpompaa, mutta yön mittaan herätyksiä on tullut lähemmäs parikymmentä. Joten äiti on taas hyvin, hyvin väsynyt. Alkuviikon itkuista syytin kokeilemaani kanelia (jolla saatiin muuten myös ensimmäiset ihoreakiotkin aikaiseksi), mutta kyllä tämä taitaa olla nyt jotain muuta. Ja tämä päivä on ollut ihan kammottava. Lenni on ollut aamusta asti kipeä ja viihtynyt vain sylissä, kaikki päiväunet jäi vartin mittaisiksi, ja yöunilta Lenni heräsi puolen tunnin jälkeen hirveään kipuitkuun. Tunnin rauhoittelun jälkeen hän vihdoin nukahti sitteriin ja nyt mietin, uskallanko yrittää siirtää häntä omaan sänkyyn, vai alkaako refluksi vaivaamaan saman tien...

Ja mikä onkaan tämänkertainen pahis? Ilmeisesti rypsiöljy suuremmissa määrin nautittuna. Imetysdietin takia olen tunkenut PALJON rasvaa joka ruokaan, jotta saisin päivän kaloritarpeen tyydytettyä. Koska painoni on laskenut rasvan lisäämisestä huolimatta, olen tällä viikolla lisännyt sen määrää entisestään. Ja tänään paistoin aamupalaksi munkkeja, joita olen syönyt pitkin päivää... Toinen vaihtoehto on broileri, tai ilmeisesti niiden rehuvilja. Täytyy nyt vähän katsella ja ihmetellä, yhtä huonoja vaihtoehtoja oikeastaan molemmat...

Niin, ja mä muistin sen polikontrollin ajankohdan väärin. Se olikin keskiviikkona klo 11. Kyseisenä päivänä klo 13 mun puhelin soi, ja K-HKS:n lastenpolin apulaisylilääkäri soitti ilmoittaakseen,että "ette sitten tulleet". Keskusteltiin sitten hyvä tovi Lennin tilanteesta ja kun kerroin, että oireilu on helpottanut mun imetysdietillä huomattavasti, niin lääkäri totesi, että "kyllähän nuo oireet allergiaan viittaa". Ihan tosi? Toistaiseksi meillä ei ole nyt luvassa kontrolleja julkisella puolella, mutta voidaan kyllä kuulemma varata aika, jos tulee jotain akuuttia tarvetta. Jonoa on kyllä lääkärin mukaan muutama kuukausi, mikä nyt ei oikein toimi tuon akuutin vaivan kanssa...